Rasvamonttu

Artisti maksaa, tee itse ja säästä!

Sisällön tarjoaa Blogger.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Auton hoito. Näytä kaikki tekstit

Tuulilasinpyyhkijöiden elvytys

Ei kommentteja
Yleensä en tee tuotearvosteluja, koska eteen tulee harvoin mitään sellaista mitä ei olisi jo nähty. Tietysti kalliita työkaluja tai erilaisia autonhoitoaineita olisi kiva vertailla, mutta näiden vertailujen arvo katsojalle jää markkinoinnin tasolle, koska mihinkään lehtivertailun tasoon ei ole sen kummemmin resursseja kuin kenties osaamistakaan.

Nyt tuli kuitenkin bongattua jokaisen autoilijan kannalta kätevä gädgetti jolla vanhat pyyhkijät saa uuden veroiseksi noin yhden uuden tarvikepyyhkijän hinnalla. Eli, laite maksaa itsensä välittömästi takaisin ja tästä eteenpäin sen käyttö on pelkkää säästöä. Tässä yhteydessä pitää mainita, että tämä ei ole sponsoroitu postaus, vaan kaikki on omalla rahalla hankittu ja omalla riskillä kokeiltu.

Jos sinun näkyvyytesi on päivästä toiseen jotain tämän näköistä, niin kirkastus on tulossa.



Muutenkin pyyhkijöiden kunnosta on hyvä pitää huolta mutta Suomen talvi ja suolan kylväminen tekevät pyyhkijöistä ennen aikaisesti kelvottomat. Yleensä sinnittelen samalla parilla noin vuoden verran - yleensä yhden talven yli. Nyt on mahdollista tehdä sama ilman näkyvyyden heikkenemistä tai sitten venyttää käyttöikä kahteen vuoteen.

Tuulilasin pyyhkijöiden toiminta perustuu kumiterän terävyyteen joka auttaa sitä pyyhkäisemään kaiken lasilla olevan veden pois jättäen kirkkaan pinnan. Jos terään tulee roskaa tai se kuluu pyöreäreunaiseksi, se jättää jälkeensä raitoja tai vesikalvon kuten yo. kuvassa. Pyyhkijän toimintaa voi auttavasti elvyttää pesemällä siitä lika pois, mutta tylsynyttä terää ei voi enää puunaamalla pelastaa. Nyt bongaamani vekotin tekee terästä uuden veroisen.

Laite on nimeltään EcoCut Pro ja se on tarkoitettu leikkaamaan pyyhkijän terästä pieni siivu pois ja samalla se uudistaa terän leikkaavuuden alkuperäiselle tasolle. Leikkurissa on kaksi terää joissa on eri korkuinen leikkuusyvyys ja siten sillä voi ainakin teoriassa uudistaa pyyhkijän kahteen kertaan. Käyttäjän kannalta on hyvä, että terät on merkitty selkeästi numeroilla (1 ja 2).

Toiminta perustuu hyvin terävään ja ohueen terään mikä on asennettu pyyhkijän kumin poikkileikkauksen muotoiseen uraan ja se pysyy paikoillaan leikkauksen ajan pyyhkijän terän urien ja "olkapäiden" avulla. Pyyhkijä yksinkertaisesti pujotetaan uraan ja laite vedetään pyyhkijän terän päästä toiseen. Samalla se leikkaa kumista noin puolen millin paksuisen siivun pois.



Käyttö on perin yksinkertaista ja ainoa laitteen oman ohjeen lisäksi annettava vinkki on, että pyyhkijän terän pesun jälkeen siihen kannattaa jättää saippualiuos leikkurin terän helpomman operoinnin varmistamiseksi. Muuten operaatio on kokonaisuutena helppo - vaikein osa voi olla pyyhkijöiden irrottaminen autosta operaation ajaksi.

Millainen lopputulos sitten on? Olin kieltämättä alkuun epäileväinen, koska en uskonut käsityökaluilla saatavan niin suoraa ja särmää reunaa mitä pyyhkijän moitteettoman toiminnan kuvittelin edellyttävän. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, kun pyyhintätulos oli leikkuun jälkeen täysin virheetön! Näin sitä pitää.

Toisen leikkuun onnistuminen on vielä kokeilematta, joten varovaisesti kehuen uskaltaa luvata laitteet puolittavan tuulilasinpyyhkijäkulut. Se ei myöskään tuntunut yksien pyyhkijöiden leikkuusta kuluneen lainkaan, joten se taitaa kestää kauemmin kuin autofiksarin auto ;-)

Kesäpesu - auton pesu revisited

Ei kommentteja
Edellisestä pesuartikkelista onkin jo aikaa ja lienee paikallaan päivittää vähän tekniikoita ja välineitä.

Vanhassa artikkelissa lähestyttiin tavallista pesua varsin perinteisesti ja jokaisen ulottuvilla olevilla välineillä. Otetaan nyt askel vakavampaan autonhoiden suuntaan ja käsitellään auton pesu siten, kun autofiksari sen omalle autolleen tekee.

Ensiksi, autoa ei tule käyttää harjapesussa ellei tykkää pesunaarmuista (pyörrejäljet) ja auton jatkuvasta myllyttämisestä - tai onhan aina vaihtoehto, että ei vaan kiinnosta, mutta siinä tapauksessa voit lopettaa lukemisen tähän. ;-) Talvikelillä paras keino on viedä auto harjattomaan pesuun ja antaa pesulle vauhtia erillisellä liotinkäsittelyllä, mutta mennään nyt siihen käsin tehtävään kesäpesuun.

Riippumatta siitä, että kuinka likainen auto on, niin se on huuhdeltava ensiksi - oletetaan kuitenkin, että autolle ei tehdä mitään erityistöitä pesun yhteydessä (mennään niihin vaikka myöhemmin). Paras työkalu tähän on painepesuri jolla käydään auto paneeli kerrallaan läpi. Fiksari itse tekee tämän siten, että paneelit käydään ensi vaakasuuntaan ylhäältä alas ja sitten uudelleen pystysuuntaan. Näin pintaan jää kaikkein vähiten kohtia mihin painesuihku ei olisi osunut lainkaan. Näitä huteja pitää välttää, koska lika seuraa mukana seuraaviin vaiheisiin. Kiinnitä huomiota pyöräkoteloihin sekä helman ja puskurin alareunaan, koska nämä keräävät eniten likaa ja ne jäävät helposti huomiotta.

Huuhtelun jälkeen auton pintaan laitetaan pesuaine. Ihan tavallinen autopesuaine käy ja sen voi levittää joko painepesurin omalla levittimellä tai sitten tarkoitukseen voi ostaa erillisen vaahdottimen. Fiksari käyttää pesurin omaa vaahdotinta ja pesuainetta, mutta kaupan on vaikka mitä hienoa tähän tarkoitukseen. Pesuaineen annetaan vaikuttaa muutama minuutti, mutta sen ei pitäisi kuivua pintaan. Pesuaine huuhdellaan jälleen painepesurilla ja auto on valmis seuraavaan vaiheeseen. Jos pinta on ollut vain hieman pölyinen, kuten nyt siitepölyaikaan alkukesästä monesti on tai auto on ollut hyvässä vahassa, tämä voi jo riittää peruspesuksi.

Auton pintaan jää kuitenkin melkein varmasti edellisen pesun jäljiltä pieni likahuntu joka lähtee vain mekaanisesti pesusienellä puuhkimällä. Huntu näkyy kuivuneessa pinnassa tavallisimmin kiillon puutteena. Edellisten vaiheiden tarkoitus on ollut varmistaa, ettei pinnassa ole lainkaan isompia likapartikkeleita ja näin vähentää pesun aiheuttamia pintavaurioita.

Toinen naarmujen vähentämiseen käytettävä keino on tehdä pesu käyttäen kahden pesusangon taktiikkaa. Toiseen sankoon laitetaan huuhteluvesi ja toiseen tavalliseen tapaan pesuaine. Huuhtelusangon pohjalle laitetaan lisäksi hiekkaritilä (tai kaksi) joka varmistaa ettei pesusienestä irtoava lika pyöri huuhteluveden mukana takaisin pesusieneen. Idea on, että pesusieni lähtee pesuainesangosta ja palaa ensin huuhtelusankoon missä sen pinta pestään ennen seuraavaa kierrosta. Homma on näin tehtynä ihan yhtä nopeaa kuin yhdelläkin sangolla mutta ainakin teoriassa riski maalivaurioille minimoituu.

Varsinaiseen pesuun fiksari käyttää edelleen tuttua mikrokuitupampuloita sisältävää pesusientä, mutta tässä voisi olla käytössä myös pesukinnas. Kintaiden Ferrari on aito lampaanvillainen pesulaite mikä tekee karvoineen saman mitä mikrokuituinenkin sieni - lika jää kuitujen väliin piiloon eikä se pääse naarmuttaman maalipintaa pyyhinnän aikana. Tärkeintä on kuitenkin kuljettaa sientä pinnalla auton kulkusuuntaan ja aina viedä likainen sieni tai kinnas ensin huuhteluisankoon ja vasta sitten nostaa lisää pesuainetta pesusangosta.

Peseminen suoritetaan jälleen paneeli kerrallaan ylhäältä alas ja lopuksi pyyhkäistään helman tai puskurin alta näkyvä lika. Lopuksi auto huuhdellaan ja auto kuivataan kuivumisjälkien ehkäisemiseksi.

Tässä tulee kahden pesusangon taktiikan lisäksi toinen ero aikasempaan ohjeeseen. Fiksari on nimittäin siirtynyt käyttämään auton kuivaamisessa erityisesti siihen tarkoitukseen varattua mikrokuituliinaa. Kannattaa huomata, että liinan pitää olla todella pöyheää mallia jotta sen imukyky riittää eikä pintaan jää kuivumisjälkiä. Liinaa kannattaa myös käyttää mahdollisuuksien mukaan laskemalla se pinnalle eikä pyyhkimällä kuten säämiskällä tai lastalla on tapana. Pieni taputtelu tai liinan suoristaminen kädellä pyyhkimällä liinan päältä helpottaa veden imeytymistä.

Jos kuivausliina vettyy liiaksi eikä se enää saa pintaa kuivaksi vaan siihen jää vesiraitoja voi sitä yrittää puristaa tai kiertää kuivaksi. Kokemusteni mukaan tämä ei kuitenkaan ole kovin helppoa tai toimivaa ja onkin parempi hakea kuiva liina vettyneen tilalle. Yleensä isolla pöyheällä liinalla kuivaa kuitenkin yhden auton ihan hyvin.

Tässä oli päivitetty ohje auton kesäpesuun. Jatkossa tätä voisi laajentaa vaikka käsittelemällä vanteiden pesua, raudan ja pien poistoa, savestusta jne. Onko toiveita?




Maalipinnan vaurioiden korjaus

Ei kommentteja
Tässä on artikkeli jota olen säästellyt siitä yksinkertaisesta syystä, että tekniikan kokeilu ja hiominen on vienyt paitsi aikaa niin myös tarvikkeita ja osaamista. Kyseessä on tietysti auton maalipinnan vaurioiden, kuten kiveniskemien ja syvempien naaarmujen korjaaminen.

Maalivaurioiden korjaaminen huomaamattomasti on työlästä ja se vaatii vähän tavallista enemmän viitseliäisyyttä. Yksinkertaisilla paikkamaaleilla saa melko siistiä jälkeä aikaan, mutta varsinkin reilusti kiveniskemillä olevasta konepellistä tulee korjauksen jälkeen helposti sen näköinen, kuin sillä olisi akne tai vesirokko. Lopputulos on vain marginaalisesti siistimpi kuin varsinaiset kiveniskemät maalipinnassa. Haussa oli siis tekniikka, joka mahdollistaa siitin ulkonäön palauttamisen ilman ylimaalaamista.

Tästä artikkelista tulee varsin pitkä, joten jaetaan se osiin. Aluksi käydään läpi koko prosessi alusta loppuun pääpiirteissään ja seuraavissa artikkeleissa sitten kukin suurempi vaihe yksityiskohtaisesti.

Koko homman idea on siinä, että maalivaurio pyritään korjaamaan mahdollisimman samalla värillä millä alkuperäinenkin pinta on maalattu ja palauttamaan pinta alkuperäiseen tasoon, jotta korjattu kohta ei pistä silmään. Tekniikka toimii erityisesti hankalille metalliväreille joissa on lakka pinnassa, mutta sitä voi käyttää myös tavallisten maalien kanssa. Prosessi menee seuraavasti:


  1. Aloitetaan puhdistamalla ja pohjamaalaamalla vauriopaikka
  2. Maalataan varsinainen väri vauriopaikkaan
  3. Poistetaan ylimääräinen vaurion ulkopuolinen paikkamaali
  4. Täytetään jäljellä oleva vauriopaikka lakalla
  5. Tasoitetaan vauriopaikka muun pinnan tasoon
  6. Kiillotetaan vauriopaikka

Edellinen käännettynä kuvaksi näyttää suunnilleen tältä:



Tällä prosessilla maalivaurio saadaan käytännössä huomaamattomaksi ja esimerkiksi kiveniskemien hakkaama konepelti liki uuden veroiseksi. Joka tapauksessa tällä tavalla saa helposti 100tkm pois auton ulkoisesta habituksesta.

Seuraavassa osassa käyn läpi vauriopaikan puhdistamisen ja korroosiosuojaamisen.

Auton talvipesu

Ei kommentteja
Tämän talven tunnusmerkki (tammikuista pakkasjaksoa lukuunottamatta) on ollut suola ja kura annosteltuna autoon sekoitettuna erisuuruisiin määriin nestemäisessä olomuodossa olevaa vettä.

Monesti on kätevintä jättää auton talvipesu koneen huoleksi, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta (esim. etäisyys) tai halua (pelko maalipinnan naarmuuntumisesta). Käydään siis läpi fiksarin resepti kevyempään talvipesuun jonka voi suorittaa vaikka taivasalla. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että tehdään kuten kesällä, mutta siten, että ei tule kylmä. ;-)

Ehdoton edellytys pesulle on se, että on suojakeli tai auton saa sisälle. Pakkasella vesi jäätyy auton pintaan ja tuloksena on jääkalikka jolla on hankala jatkaa autoilua seuraavana aamuna. Oletetaan siis, että pesu tehdään ulkona suojasäällä - sama resepti toimii toki t-s-i hallissa tai autotallissa.

Varaa auton viereen 1 tai 2 ämpärillistä kuumaa vettä. Sopiva lämpötila on reilu kädenlämpöisyys, eli noin 40C. Varaa mukaan myös pesuaineet ja vesiletku sekä painepesuri - näitä on ikävä haeskella kesken kaiken. Kuumaa vettä on hyvä olla sen takia, että ulkona kädet kylmettyvät kosteina ja kuuma vesi estää tämän käytännössä kokonaan. Varaa myös käsien kuivaamiseen pyyhe ja jotkut mielellään vähän vettä kestävät hanskat.

Aloitetaan pesu huuhtelemalla auto pahimmasta suolasta ja kurasta. Painepesuri on tässä hyvä työkalu ja tavallinen puutarhaletku välttää myös. Käsipumpuilla ei saa aikaan riittävää painetta ja vesimäärää, mutta sillä on tultava toimeen mitä on käytettävissä. Kuten kesällä, liuotinpesuaineella voi tehostaa lian irrotusta, mutta samalla lähtee mahdollinen suojaava vahakerros. Käy läpi jokainen pintapaneeli huolellisesti ja vaikka kahteen kertaan ylös-alas ja vasen-oikea suuntiin. Tärkeää on olla huolellinen saadaksesi mahdollisimman paljon irtolikaa pois. Jos käytössä oleva pesuri tai ruisku on kunnossa, tämän vaiheen voi tehdä hanskat kädessä.

Seuraavaksi levitä pinnalle pesuaine hautumaan painepumpulla tai painepesurilla. Voit käyttää myös vaahdotinta, kuten fiksari itse. Jos ajattelit pestä auton ilman esipesua, hyppää tämän vaiheen ja seuraavan huuhtelun yli.

Annan pesuaineen vaikuttaa hetki - muutama minuutti tai miten nyt käyttämäsi pesuaineen kanssa on tapana toimia. Huuhtele auto jälleen hyvin.

Seuraavaksi pese auto kintaalla tai pesusienellä. Käytä runsaasti pesuvetta ja mahdollisuuksien mukaan huuhtele sieni aina puhtaalla vedellä ja nosta pesuvettä sieneen toisesta sangosta (kahden sangon menetelmä). Näin autosta irtoava lika jää mahdollisuuksien mukaan huuhtelusankoon ja pesuvesi säilyy vähän puhtaampana.

Pese auto ylhäältä alas; katto, ikkunat, konepelti ja ovien yläosat ensiksi. Kierrä näin koko auto ympäri ja siirry sitten pesemään ovien alaosat ja helmat sekä etu ja takapuskuri. Lopuksi huuhtele auto jälleen huolellisesti.

Jos aikaa ja valoa on vielä jäljellä, pese ovien reunat ja oviaukkojen pinnat.

Lopuksi voit kuivata auton säämiskällä tai mikrokuituliinalla. Kiinnitä erityistä huomiota tiivisteiden kuivaamiseen.

Jälkihoitona öljyä lukot ja ovien saranat. Varsinkin, jos autossasi on ollut ongelmia lukkojen jäätymisen kanssa.

Tavallisesta kesäpesusta poiketen auton vahaaminen on jätettävä sisätiloihin. Ulkona oleva kosteus tekee tavallisesta käsinvahauksesta mahdotonta, mutta välttävänä ratkaisuna voi yrittää käyttää suihkutettävia pikavahoja joita ei kuivateta ja kiilloteta erikseen.

Talviautoilu ja pakkaset

4 kommenttia
Talviautoilun riemua ei olekaan vielä tässä blogissa käsitelty - nyt kuluvan viikon ennätyspakkasten jälkeen voisi olla aika käydä läpi muutamia talviautoilua helpottavia asioita ja toisaalta tuoda esiin mahdollisia ongelmia jotta niihin voi varautua ennalta.



Kovat pakkaset ovat autolle ihan oikeasti merkittävä rasitus. Tämän huomaa jo heti liikkeelle lähtiessä pakkasaamuna, kun auto tuntuu tavallista jäykemmältä, kohmeiselta. Tunne ei ole pelkkää kuvitelmaa, vaan jäykistymisen aiheuttaa eri kohteiden voiteluöljyjen ja rasvojen kovettuminen. Iskunvaimentajat, laakerit, moottorin voitelu jne. Kaikki auton öljyt ovat kovilla pakkasilla kuin siirappia.

Ennen liikkeellelähtöä, kannattaa varautua lämmittämään autoa etukäteen. Monessa autossa on tehdasasenteisena ns. webasto eli polttoainetoiminen lisälämmitin (vaikka ehkä eri nimellä) tai sitten jälkiasenteinen sähkötoiminen lämmitys. Esilämmitystä on lisäksi montaa erilaista mallia, mutta yleisimmin tämä jaetaan kahteen: moottorin lämmitys tai moottorin ja sisätilan lämmitys. Moottorinlämmitys varmistaa voiteluöljyn notkeuden, helpottaa käynnistymistä ja vähentää päästöjä. Sisätilan lämmitys parantaa matkustusmukavuutta ja pitää lasit puhtaana kuurasta.

Esilämmitysaika vaihtelee ulkolämpötilan mukaan. Yleensä fiksari itse pitää lämmitystä pällä noin 1h -10C asteeseen saakka ja siitä sitten lämmitysaikaa pidentäen 2h, kun lämpötila on noin -20C tai alle. Äärimmäisissä olosuhteissa aikaa voi pidentää tästäkin, mutta tätä voi rajoittaa jo sähkön kulutus tai esimerkiksi pysäköintipaikan automaattiset kellot. Jossain kohtaa pidempikään lämmitys ei enää tuota lisähyötyjä.

Toinen ennen lähtöä suoritettava asia on auton puhdistaminen lumesta. Kevyt pakkaslumi on helppo puhdistettava eikä se kerry auton pinnoille vaan lentää viimassa pois, mutta lähellä nollaa satava nuoskalumi on syytä poistaa kunnolla. Auton lämmetessä katolla ja ikkunoiden karmeissa oleva lumi alkaa usein sulaa jäätyäkseen taas pysäköinnin aikana. Nämä sulamis-jäätymissyklit kerryttävät jäätä joka voi vaurioittaa oviaukkoja, ikkunamekanismeja tai irrota viimassa ja päätyä takana tulevan tuulilasiin. Sulava lumi piinaa myös pyyhkijöitä - nollan tuntumassa tupruttava lumisade jäätää pyyhkijät ja heikentää näkyvyyttä. Jään voi iroittaa kevyesti sormilla, mutta tätä varten kannattaa tarkistaa oman auton toiminta sulkien nostamiseksi pystyyn. Tätä voi myös ennakoida ja nostaa pyhkijät pysäköitäessa pystyyn, jotta ne eivät jäädy lasiin kiinni.

Kuulaina pakkasaamuina ikkunoihin kertyy kuuraa tai jäätä joka on melko työlästä raaputtaa irti. Auton sisätilojen lämmitys pitää ikkunat puhtaina jäästä tai pehmittää sen niin, että skraappaaminen on helpompaa. Jos sisätilanlämmitykseen ei ole mahdolisuutta, riepu tai tuulilasille kiinnitettävä suoja auttaa myös pitämään lasin vapaana jäästä.

Kun auton on saanut liikkeelle, kannattaa tarkistaa ilmanpaineet. Renkaiden ilmanpaineet laskee 0,1bar jokaista 10C astetta kohti. Kesäpaineisiin verrattuna talvea varten kannattaa varata jo lähtökohtaisesti 0,2bar korkeampi rengaspaine. Tarkista kuitenkin oikea paine huoltamolla mahdollisimman lyhyen ajon jälkeen, koska renkaan pyöriminen nostaa rengaspaineita.

Ajossa viima voi aiheuttaa moottorin lämpötilan laskua, koska moottoritilan kautta virtaava ilma jäähdyttää sitä vaikka varsinainen jäähdyttimen vesikierto olisi termostaatin johdosta kiinni. Vaivaan auttaa auton keulalle kiinnitettävät viimasuojat - tee-se-itse mies rakentaa sellaisen näppärästi pahvista ja narusta tai nippusiteistä.

Näillä muutamalla perusasialla teet talviautoilusta miellyttävämpää:

  • esilämmitä moottori ja sisätila,
  • pidä auto puhtaana lumesta ja jäästä ja
  • lisää autoon viimasuoja, jos lämpö ei tahdo ajaessa riittää 

Kova pakkanen aiheuttaa myös muita ongelmia. Erityisesti nykyautojen reilu sähkönkulutus johtaa siihen, että vain lyhyttä ajoa siltävä arki tyhjentää akkua enemmän kuin mitä se ehtii ajon aikana latautua.  Autojen akku ei kykene ottamaan varausta vastaan -20C asteen pakkasessa - onneksi useimmissa autoissa akku on moottoritilassa jolloin se lämpeää moottorin säteilylämmössä. Oikein hankalalla kelillä auto kannattaa aika ajoin viedä pysäköintihalliin, missä on lämpöasteita jotta akku lämpiää ja ottaa paluumatkalla varausta vastaan.

Autoihin, joissa akun varaustilan kanssa on toistuvasti ongelmia, kannattaa hankkia akkulaturi pitämään akku täydessä latauksessa. Laturi voi olla omalla pistokkeellaan tai se voidaan kytkeä sähkötoimisen moottorilämmittimen rinnalle jolloin se on käytössä aina kun moottoriakin lämmitetään.

Ikkunoiden jäätyminen tai huurtuminen sisäpuolelta on myös tuttu vaiva ja siihen ei oikein ole mitään patenttiratkaisua.  Kovalla pakkasella ja viimalla lasipinnat ovat sisäpuolellakin autoa pakkasella ja jo hengitysilman kosteus riittää jäätämään lasin. Tuulilasin pitäminen puhtaana vähentää sen huurtumista ja sitä kautta jäätymistä. Lämmitysilma kannattaa ohjata ensisijaisesti lattiaan ja tuulilasille sekä sivulaseille. Sivulasien pitäminen auki voi olla varsinkin auton takapenkillä mahdotonta, ellei autonvalmistaja ole tuonut ilmasuulakkeita b-pilariin.

Ikkunoiden sisäpuolen jäätymisen yleisin syy on autoon sisäpuolelle tullut kosteus. Yleensä kenkien mukana tuleva lumi sulaa lattialla ja osa kosteudesta siirtyy sisäilmaan jäätyen laseille. Tähän auttaa välttävästi kenkien kopistelu irtolumesta ja lattiamattojen puhdistaminen roskasta ja jäästä. Vanhoissa autoissa voi olla eri syitä kertynyttä kosteutta myös lattiamatossa. Kostean maton syy kannattaa selvittää, koska kosteus hautoessaan ruostuttaa pohjapellin nopeasti ja edessä on kallis korjaus.

Polttoaineen kanssa on harvoin enää ongelmia, koska talvilaatuinen diesel sekä molemmat yleiset bensiinilaadut sisältävät vettä sitovaa alkoholia. Jos auton käynnissä on häiriöitä, kannattaa kokeilla polttoaineen jäänestoainetta takavuosien tapaan. Varsinkin vanhoissa autoissa polttoaineen mukana kulkevä vesi voi jäätyä esimerkiksi kaasuttimeen.

Yleinen pakkasen aiheuttama pulma on jarrujen jäätyminen kiinni. Yleisimmin tämän aihuttaa käsijarru tai taka-akselin levyjarru. Syynä on melkein poikkeuksetta pettäneet tiivisteet ja korroosio - yleisimmin käsijarruvaijerissa, joka jäätyy jumiin. Korroosio ja jäätynyt kosteus voi jumiuttaa myös käyttöjarrun ja silloin syynä on yleensä jumiutunut työsylinteri tai jäätyneet rummun jarrupalat tai jarrusatulan liu'ut.

Pakkanen voi aiheuttaa myös luukkuihin ja lukkoihin ongelmia. Jään jumiuttaman oven käyttövivut ovat yleinen riesa vähän vanhemmissa autoissa. Myös avaimella käytettävien lukkojen toiminta häiriytyy pakkasella, kun lukkoon kertynyt lika sitoo itseensä kosteutta ja jäätyy. Lukon sulattamiseen perinteinen lukkosula on toimiva konsti, avautumisen jälkeen lukko on voideltava kunnolla ohuella öljyllä jotta se ei jäädy uudelleen - lukkosula itsessään haihtuu helposti ja vaiva voi uusiutua. Oven käyttövipujen voiteleminen ei onnistu ulkopuolelta ja oven sisälläkin niihin käsksi pääseminen voi olla vaikeaa. Tiivisteiden jäätymistä kannattaa ennaltaehkäistä käyttämällä niille tarkoitettuja suoja-aineita.

Mitä teet jos: 

  • Auto ei käynnisty pakkasaamuna?
Pyörittääkö startti moottoria? Jos pyörittää, tarkista polttoaineen saanti, sytytys ja mahdollinen diesel-moottorin hehkutus. Jos on mahdollista laittaa auto lämmitykseen, tee niin ennen kuin akku on tyhjä starttaamisesta ja yritä sitten uudelleen. 
Jos auto käynnistyy lämmityksen jälkeen, vika on luultavasti polttoaine- tai sytytysjärjestelmässä. Käytä autoa korjaamolla katsottavana.
Jos moottori ei jaksa pyöriä startatessa, lataa akku ja kokeile uudelleen. 


  • Auton käynti heikkenee tai se sammuu ajossa?
Onko polttoaineen seassa jäänestoa? Onko moottorin lämpötila normaali? Käyntilämpöisen mootorin käynti voi heikentyä joko polttoaineen saannin heikennyttyä tai vaihtoehtoisesti sytytyksen ongelmiin. Molemmat ongelmat ovat yleisempiä vanhoissa kaasuttimella ja virranjakajalla varustetuissa moottoreissa - ei niinkään ruiskuohjatuissa laitteissa.
  • Auton ajotuntuma ei ole kunnollinen, se puoltaa tai vaeltaa?
Onko joku jarruista jumissa? Onko rengaspaineet tarkistettu? Rumpujarru voi aueta peruutettaessa ja yleensä jumittava jarru aiheuttaa niin paljon lämpöä, että se sulattaa jään lyhyen ajon jälkeen. Jos vika ei poistu, yritä saada auto lämpimään sulamaan ja edelleen korjaamolle jumiutuvien osien takia.
  • Auton lukko on jäässä?
Käytä lukkosulaa tai oikein notkeaa öljyä (ns. aseöljy) jään sulattamiseen. Jos näitä keinoja ei ole käytettävissä, voit yrittää tuoda kuuman lähteen oven pintaan kiinni jotta jää sulaa. Kuumana voi käyttää esimerkiksi ns. kylmäkalleja kuumassa vedessä hoidettuna tai vaikka muovipussiin kaadettua kuumaa vettä. Varo kuitenkin pirskottamasta enempää vettä lukkoon, koska se jäätyy vain entistä pahemmin. Keskellä metsää hätäkeinona voi käyttää myös avaimen kuumentamista sytyttimellä, mutta tätä ei sitten koskaan kokeilla polttoainetankin korkkiin, eihän! Auton oma tupakansytytin on myös hyvä pistemäinen kuumalähde.
  • Auton ovitiiviste on jäässä?
Onko mahdollista käyttää toista ovea tai luukkua? Jos on, niin sisälle sitä kautta (vaikka naapurit naureskelevatkin) ja auto lämpimään sulamaan. Ovitiivisteet eivät ole herkkiä vaurioitumaan pienestä jäästä, mutta vanhemmuuttaan tai toistuvasti jäätyvät tiivisteet voivat repeillä ja aiheuttaa sivuääniä ja vesivuotoa autoon. Ennataehkäisy on helppoa - muutama sipaisu silikonisella jäänestopuikolla pitää jäätymisen varsin pinnallisena.

Tee-se-itse öljynvaihto autoon

4 kommenttia

Auton öljynvaihto on periaatteessa yksinkertainen tehtävä: vanhat öljyt valutetaan pois, vaihdetaan öljynsuodatin uuteen ja täytetään moottoriin uudet öljyt.

Monimutkaisuus tulee siitä, että moottorit ovat niin erilaisia. Öljyn määrä, öljyn tyhjennysproppu ja öljynsuodatin ovat kaikki moottorikohtaisia. Aina ennen hankintaa on syytä tarkistaa vähintään oman auton moottorin polttoainetyyppi, -koko ja -vuosimalli, jotta varaosaliikkeessä osataan tarjota oikeaa tavaraa vanhan tilalle.

Öljystä on auton ohjekirjassa suositukset sen määrästä ja laadusta – näistä ei ole normaalisti tarpeen poiketa, mutta varsinkin vanhemmissa autoissa on suurempi valikoima soveltuvia öljylaatuja. Öljyjen kauppaluokitukset ovat jo vuosia noudattaneet SAE luokituksen tuttua W viskositeettilukua. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä alhaisempi luku ennen W kirjainta, sitä juoksevampaa öljy on kylmäkäynnistyksessä ja mitä alhaisempi W jälkeinen luku, sitä juoksevampaa öljy on kuumassa moottorissa. Tästä on yleensä annettu se suositus, että talvea vasten vanhoihin autoihin voi valita juoksevamman öljyn ja kesälle voi sitten nostaa viskositeettia hieman. Yleisöljynä kaupassa on monesti 10W40 mikä on varma valinta vähän vanhempiin autoihin. Uusissa autoissa on siirrytty käyttämään entistä alhaiseman viskositeetin öljyjä läpi vuoden – 5W tai jopa 0W öljyjä käytetään uusissa moottoreissa ja ohjekirjan luokitus voi olla myös jotain muuta kuin SAE lukitus – oikea öljy löytyy kyllä lähes poikkeuksetta liikkeestä kuin liikkeestä. Liian alhaisen viskositeetin omaava öljy voi aiheuttaa moottorissa öljyn ohivuotoa ja savutusta, kun taas liian jäykkä öljy taas voitelun viivästymistä kylmäkäynnistyksessä. Em. tilanne karstaa moottoria ja aiheuttaa päästöjä sekä ohuutensa takia voi johtaa moottorin ennenaikaiseen kulumiseen tai jopa vaurioon kuten liian jäykkäkin öljy. Kannattaa siis noudattaa valmistajan suositusta.

Vanhan öljyn poistaminen moottorista voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla: valuttamalla öljy moottorin öljysäiliön (öljypohja) alareunassa tai pohjassa olevan tyhjennyspropun kautta tai käyttämällä öljypumppua ja imemällä öljy mittatikun putken kautta. Molemmilla tavoilla on kannattajansa. Yleisenä ohjeena voidaan todeta, että alakautta tyhjennettynä voidaan olla varma siitä, että öljy tulee varmasti kaikki vaihdettua kun taas öljytikun kautta tyhjennettynä öljypohjaan voi jäädä pieni määrä vanhaa öljyä. Öljytikun kautta suoritettu vaihtotyö on kuitenkin helpompi ja siistimpi (jos kaikki sujuu hyvin ;-).

Uusi öljy lisätään moottoriin öljyntäyttöaukon kautta. Moottorin päällä tai sen sivussa on suurehko korkki, joka on yleensä merkitty öljykannun kuvalla. Tuore öljy valutetaan aukon kautta moottorin sylinterikanteen ja sieltä edelleen moottorin öljypohjaan.

Ennen vaihtotyöhön ryhtymistä on kuitenkin varmistettava muutama asia jotta vaihtotyö sujuu mutkatta:
Sinulla on uusi öljy ja -suodatin? Miten ajattelit vanhan öljyn poistaa? Yläkautta vai alakautta? Onko sinulla työkalut öljypropun ja öljynsuodattimen avaamiseen sekä öljypropun tiiviste? Onko sinulla vanhan öljyn valuttamiseen astia? 

Jos kaikkiin em. kysymyksiin vastaus on kyllä, voit lopettaa lukemisen tähän – muista laittaa öljyproppu takaisin paikoilleen ja öljynsuodatin kiinni ennen uuden öljyn lisäämistä. ;-)

Öljynvaihtoasia: astia mihin öljy valutetaan voi olla joko pesuvadin kaltainen avoin astia tai jäteöljylle tarkoitettu yhdistetty valutus- ja kantoastia. Yhdistetty jäteöljyastia on hyvä valinta mikäli jäteöljyn vastaanottopisteessä voi kaataa öljyn isompaan astiaan, koska yhdistelmäastia on varsin kallis kertakäyttöastiaksi. Toinen vaihtoehto on kuljettaa jäteöljy pois samassa asitiassa missä se uusi tuli hankittua. Tähän tarvitset valutusastian missä on hyvä olla kaatonokka tai -kulma vanhan öljyn siirtämiseksi takaisin kanisteriin. Öljy tulee moottorista alkuun varsin vauhdilla ja on syytä tarkistaa, että astia on oikessa paikassa. Öljyntäyttökorkki voi olla syytä avata, jotta öljy pääsee alipaineetta valumaan vauhdikkaasti astiaan.

Öljy: Öljyn luokituksesta puhuttiin jo aikaisemmin mutta myöskään öljyn oikea määrä ei ole niin sanottu asia, kun lähtee öljyostoksille. Tarvittavan öljyn määrä vaihtelee moottorikohtaisesti noin 3,5 – 5l välillä. Poikkeuksiakin on, mutta autofiksarin havaintojen perusteella useimmin liikutaan tässä välissä. Kaupassa öljyä myydään 1l, 4l ja 5l pakkauksissa vähän merkistä ja laadusta riippuen ja oikean moottoriin sopivan öljymäärän löytäminen ei ole niin helppoa – kukaan ei halua ostaa liikaa öljyä joka jäisi käyttämättä joten pieni laskeminen kaupassa kannattaa. Öljy on myös tavallaan tuoretuote, josta haihtuu sen lisäaineita pitkän säilytyksen aikana. Jos auton öljynvaihtoväli ja omat ajokilometrit sattuvat niin, että öljyä ei tule säilytettyä vuotta pidempään, voi olla kannattavaa hankkia kerralla perhepakkaus: 5l tai jopa 10l.

Öljypropun avain: Öljypropun sijainti ja sen avain kannattaa varmistaa etukäteen. Helpoimmillaan avaaminen hoituu ihan tavallisella 6-kulmaisella hylsyllä tai kiintoavaimella, mutta joissain moottoreissa proppu voi olla joko torx- tai jopa 4-kulmakannalla. Öljyproppu voi myös olla moottorin alla olevien suojapaneelien alla jolloin vaihtotyöhön menee vastaavasti enemmän aikaa, kun suoja pitää irroittaa.

Öljypropun tiiviste: Öljyproppu on yleensä tiivistetty öljypohjaan kumi- tai kuparitiivisteellä joka suositellaan vaihdettavaksi aina avaamisen yhteydessä. Hanki siis myös uusi tiiviste samalla kun hankit öljynsuodattimen ja öljyn. Tiivisteitä löytyy varaosakaupoista, mutta oikea tyyppi on hyvä tarkistaa etukäteen.

Öljynsuodatin: Öljynsuodattimen tehtävä on puhdistaa moottorissa kiertävä öljy. Perinteinen öljynsuodatin on yksiosainen metallikuorinen ”muki” mutta joissain autoissa suodatin on rakennettu kaksiosaiseksi ja öljynvaihdon yhteydessä riittää, että vaihdetaan vain pelkkä suodatinpanos. Öljynsuodatin voi sijaita moottorin sivulla, alhaalla öljypohjan vieressä tai jopa ylhäällä moottorin etureunassa.

Öljynsuodattimen avain: Peltisen öljynsuodattimen avaamiseen käytetään yleensä kiristetävää pantaa missä on vääntömomenttia lisäävä kahva. Hyvä, luistamaton avain on hermoja säästävä työkalu ja semmoinen kannattaa hankkia. Fiksarin kokemusten perusteella ruuvikiristeinen metallipanta toimii todella hyvin. Öljynsuodatinta ei kiristetä kovin tiukkaan ja normaalin metallisen öljynsuodattimen tiiviste öljytään ennen suodattimen kiinnittämistä. Suodattimeen lisätään myös uutta öljyä sen verran, mitä siihen mahtuu sen kiinnitysasento (mahdollisesti vaakatasossa) huomioiden.

Öljyimuri tai öljynvaihtopumppu: Mikäli et pysty nostamaan autoa pukeille saati nosturille mutta haluat suorittaa öljynvaihdon itse kotipihalla tai parkkipaikalla, kannattaa harkita öljynvaihtopumpun hankkimista. Pumppujen käytössä on muutama muistettava asia: halvimmat pumput voivat olla lähes kertakäyttöisiä eikä niiden muoviletkut välttämättä säilytä notkeuttaan pitkiä säilytysaikoja. Öljyn jäähtyessä sen viskositeetti kasvaa ja pumput joutuvat työskentelemään kovempaa öljyn poistamiseksi ohuen letkun kautta joten öljyn vaihto talvisaikaan ulkosalla voi muodostua ongelmaksi. Kuumien öljyjen vaihto on yleensä kielletty pumppujen käyttöohjeissa. Pumpun letku pujotetaan öljyn mittatikun putkea pitkin öljypohjaan tai isompi letku asetetaan em. putken päälle. Pumpun muodostamalla alipaineella imetään sitten öljy säiliöön tai öljyastiaan. Lähtökohtaisesti hinta korreloi näidenkin tuotteiden laatuun ja usein öljyjään vaihtavan kannattaa investoida hyvään tuotteeseen.

Perinteinen öljynsuodatin moottorilohkon kyljessä - vaakatasossa

Aika monta huomioitavaa asiaa niinkin yksinkertaisen asian, kuin öljynvaihto suorittamiseksi. Onneksi tarvittavat työkalut ovat edullisia ja uudelleenkäytettäviä, joten kertahankinnan kustannukset voi jakaa monelle käyttökerralle. Työkaluja ja tarvikkeita voi katsoa vaikka Motonetin valikoimasta. Ohessa vielä tiivistettynä ohjeet:

Öljynvaihto alakautta:
  • Varaa öljyastia ja työkalut (öljypropun ja öljynsuodattimen avain) näkyville
  • Nosta auto pukeille
  • Löysää öljyproppu ja sijoita astia oikeaan kohtaan jäteöljyn keräämiseksi
  • Avaa öljyproppu ja tarvittaessa öljykorkki
  • Öljyn valuessa, avaa ja irroita vanha öljynsuodatin
  • Kiinnitä öljyproppu takaisin paikoilleen (muista tiiviste, älä kiristä liikaa)
  • Täytä uuteen öljynsuodattimeen tuoretta öljyä ja voitele suodattimen tiiviste
  • Kiinnitä uusi öljynsuodatin paikoilleen – älä kiristä liikaa
  • Lisää oikea määrä uutta öljyä öljykorkin kautta
  • Odota hetki ja tarkista öljyn määrä mittatikulla, lisää tarvittaessa
  • Sulje öljykorkki
  • Koekäytä ja tarkista ettei moottoritilassa ole öljyvuotoja

Öljynvaihto yläkautta:
  • Varaa öljypumppu ja öljynsuodatin avaimineen näkyville
  • Avaa öljykorkki ja poista öljytikku
  • Liitä öljynvaihtopumppu öljytikun putken päähän tai sujuta letku putkea pitkin öljypohjaan
  • Käytä pumppua poistaaksesi öljy moottorista – tarkista, että poistuva määrä vastaa lisättävää määrää
  • Avaa ja irroita vanha öljynsuodatin
  • Täytä uuteen öljynsuodattimeen tuoretta öljyä ja voitele suodattimen tiiviste
  • Kiinnitä uusi öljynsuodatin paikoilleen – älä kiristä liikaa
  • Lisää oikea määrä uutta öljyä öljykorkin kautta
  • Odota hetki ja tarkista öljyn määrä mittatikulla, lisää tarvittaessa, laita mittatikku paikoilleen
  • Sulje öljykorkki
  • Koekäytä ja tarkista ettei moottoritilassa ole öljyvuotoja


Auton laitto myyntikuntoon

1 kommentti
Auton laitto myyntikuntoon on oikeastaan yhdistelmä eri huolto- ja kunnostustehtäviä. Mikäli näitä on tehty säännöllisesti, myyntikuntoon laitto tarkoittaa yksinkertaisesti auton imurointia, pesua ja vahausta. Jos taas muita huoltoja on laiminlyöty, myyntikuntoon laitto tarkoittaa todennäköisesti pienten naarmujen ja kiveniskemien korjausta, mahdollista lasin vaihtoa jne. Lähtö-olettama on kuitenkin se, että myytävä auto on katsastuskuntoinen, eli suuria remontteja ei ole tarpeen tehdä.

Mikäli myytävänä oleva auto on uudehko ja se jää autokauppaan vaihdokkina, kannattaa ainakin yleisilmettä kohentaa ainakin seuraavilla keinoin:

  • Auton pesu ulkoa
  • Auton imurointi
  • Lattiamattojen, eli kuramattojen pesu
  • Tavaratilan ja ovikoteloiden tyhjentäminen ja imurointi

Jos auto on uudehko mutta takana jo enemmän kuljettua baanaa, kannattaa lasi korjauttaa tai vaihtaa, koska se on kuitenkin naarmuuntunut ja todennäköisesti ainakin häränsilmillä. Myös pienet maalivauriot kannattaa paikata, mikäli sen pystyy siististi itse tekemään, koska auton edelleen myyvä autoliike joutuu nämä kuitenkin tekemään. Kunnossa olevasta autosta hyvitetään 500-1000€ enemmän, kuin verrokista missä on kaikki em. pikku fixaukset tehtävä. Ne kauppias teettää kuitenkin omalla kustannuksellaan. Auton arvosta riippuen tämä on joko merkittävä tai ei, mutta tuskin kukaan heittäisi ylimääräistä 500€ menemään.

Autoa yksityisesti myytäessä on muistettava, että yksityisessä kaupassa ei ole minkään näköistä tuotevastuuta, mutta kauppa on mahdollista purkaa, mikäli kaupanteon kohde ei vastaa siitä annettua kuvausta tai siinä on piileviä vikoja mitkä voidaan osoittaa olleen myyjän tiedossa. Toisekseen yksityinen ostaja voi antaa autoliikettä suuremman arvon auton asialliselle kunnolle ja rehellisesti kerrotuille puutteille.

Mikäli haluaa autostaan kohtuullisen korvauksen suhteessa muihin vastaavan merkkisiin ja mallisiin autoihin, kannattaa muutamia asioita kuitenkin välttää. Ensinnäkin ne auton hajusteet eli ns. wunderbaumit - jätä ne kauppaan ja tuuleta sekä puhdista auton sisäpinnat mieluummin ihan oikeasti. Ne hajusteet lisäävät vain uuden odöörin ja muutenkin uuden omistaja ehdokkaan nenään vieraaseen hajumaailmaan ja auton houkuttelevuus vähenee. Autotarvikeliikkeistä on myös saatavissa autoihin tarkoitettuja hajun neutraloijia (sekä erikseen otsoni käsittelyyn erikoistuneita yrittäjiä), joka karkottavat tavallisimmat hajunaiheuttajat, kotieläimien ja tupakoinnin aiheuttamat hajut.

Toiseksi, jos et tiedä kuinka korjata auton maalipinnan vaurioita, jätä ne tekemättä. Väärin tehty korjaus, varsinkin vähän isompaan vaurioon, pysyy piilossa ehkä muutaman kuukauden, mutta sen jälkeen korjaus rapisee pinnasta irti kuin syksyn lehti puusta ja alta paljastuu karu totuus. Pahimmillaan uusi ostaja vierittää korjauskuluja myyjän kontolle tai ainakin pahoittaa mielensä ja antaa tämän kuulua edelleen.


Kolmas vältettävä asia on kaikenlainen auton tuunaus. Ei niin, että tuunaus sinänsä olisi tuomittavaa, mutta rajusti tuunattu auto on myös rajusti kaventuneilla markkinoilla, eikä ostajaehdokkaalla siltikään ole välttämättä sama maku kuin sinulla. Muista tuunatessasi ainakin se, että kuinka autosi palautetaan alkuperäiseksi ja säästä aina alkuperäisosat: puskurit, sisustan osat, valot jne. Mikäli ostat autoosi ns. alustasarjan, käytä tähän sen verran rahaa, että saat joko automerkin oman sarjan, tai kovuus- ja korkeussäädettävän sarjan, jonka voi palauttaa käytännössä alkuperäistä vastaavaksi, näin et joudu netottamaan investoimiasi rahoja auton vaihdon yhteydessä. Muista myös alustasarjan kanssa, että säästät kaikki muutososien lupadokumentit uutta omistajaa varten.

Auton vahaus

Ei kommentteja
Autovahat ovat jatkuvan tuotekehittelyn kohteena ja markkinoille tuleekin säännöllisesti uusia ihmevahoja ja vanhojen tuttujen vahojen ominaisuuksia muutellaan. Seuraavassa käsitellään vahaamista yleisemmällä tasolla ja rajataan käsittelyn ulkopuolelle kostealle tai suorastaan likaiselle pinnalle levitettävät ihmeaineet sekä vanhanaikaiset kovat purkkivahat ja erilaiset värivahat – näistä Autofixarilla ei ole omakohtaisia kannustavia kokemuksia. Käsitellään siis ihan tavallisia kuivalle pinnalle levitettäviä ja käsin kiillotettavia vahoja.

Ehdoton edellytys onnistuneelle vahaukselle on kuiva ja puhdas pinta. Pinnalle listojen alta valuva vesi jättää helposti vahapintaan jälkiä ja pinta menettää vahauksen sille muuten suoman kiillon. Myös vahan levittämiseen käytettävä sieni tai kangaspala on syytä pitää erillään vedestä – eli mahdolliset valumat kuivataan toisella rätillä. Eri vahojen levitettävyydessä on eroja, joidenkin autolehtien testien mukaan ihan oleellisiakin, mutta Autofixarin kokeilemia (useita) tunnettuja vahamerkkejä yhdistää niiden helppo levitettävyys ja kiillottuminen kohtuullisella vaivalla. Liiallisen vahan levittämisestä joutuu kuitenkin useimpien tuotteiden kanssa vaikeuksiin kiillotusvaiheessa, kun kiillottamiseen tarvittava voima kasvaa reilusti.

Vahaaminen tulisi aina suorittaa kuivassa, mutta varjossa. Kannattaa huomioida mm. iltakasteen vaikutus syksyllä – auton lämpöiseen peltipintaan voi tiivistyä kosteutta ilman viiletessä, mikä huonontaa vahapinnan kiiltoa. Vahan levittämiseen ja kiillottamiseen Autofixari käyttää tarkoitukseen kierrätettyjä vanhoja t-paitoja. Niiden elinkaaren päätös saa kunniallisen lopun ja moneen kertaan pestyn ja pehmenneen puuvillan ominaisuudet sopivat mainiosti vahan levittämiseen. Yhdellä paidalla vahaa ja kiillottaa yleensä kaksi autoa, mutta henkilökohtaiset mieltymykset ja käytettävä vaha vaikuttavat työskentelyssä käytettävien liinojen uusimistiheyteen.

Vaha levitetään auton pintaan pienelle alalle kerrallaan siten, että vahaa on tasainen kerros. Vaha kuivuu helposti havaittavaksi valkoiseksi tai mattapinnaksi kun se on valmis kiillotettavaksi. Autofixari levittää vahan ensin koko auton pinnoille ja aloittaa kiillottamisen ensimmäiseksi vahatuista osista. Näin vahalle jää aikaa kuivua – yleensä 15-30min on riittävä aika. Mikäli sää on erittäin kuuma, kannattaa osa autosta kiillottaa jo ennen lopun vahaamista – tiukkaan kuivuneen vahan poistaminen käy ihan työstä eikä lopputuloskaan ole paras mahdollinen.

Vaha kiillotetaan vain ja aina puhtaalla liinalla. Puuvillapaidasta leikattu puolikas etu- tai takakappale on mitä mainioin kiillotusliina. Kiillottaminen tapahtuu vahaa kevyesti hankaamalla kunnes pinnasta tule kiiltävä ja liukkaan tuntuinen.  Kiillotusliinaa kannattaa kääntää ja tarpeen mukaan vaihtaa mikäli se tuntuu täyttyvän kuivuneesta vahasta tai tuntuu nahkealta.

Vahauksen voi viimeistellä listojen hoitoon tarkoitetulla puhdistus- ja kiillotusaineella, jolla saa poistettua myös pienet vahajäljet helposti. Autofixarilla on hyviä kokemuksia Korrekin listojenhoitoaineesta ja jossain lehtiartikkelissa kehuttiin juuri Autoglymin puskurinhoitoainetta hapettumien poistoon ja puskurin kiillon palauttamiseen.

Auton sisätilojen pesu

Ei kommentteja
Auton sisätilojen pesu jää usein tekemättä ajokauden vaihtuessa. Kylmä syyssää yllättää aina, eikä nollan tuntumassa olevaan räntäsateeseen tee mieli lähteä autoaan pesemään. Kesällä taas tuntuu olevan aina muuta mielenkiintoisempaa tekemistä, eikä auton kanssa nyhrääminen kiinnosta yhtään. Ihan joka kauden vaihteessa ei ole tarvis kuurata autoa sisältä, mutta ainakin pinnat on hyvä pyyhkiä ja lasit pestä.

Auton sisätilojen puhtaus onkin auton käyttömukavuuden ja miksei jälleenmyyntiarvonkin kannalta oleellinen asia. Likainen ja pölyinen sisusta saa uudenkin auton tuntumaan ankealta, tai oikeastaan puhdistettu sisusta saa tutun ja turvallisen auton näyttämään jälleen kuljettajan silmissä tuoreelta. Hyvin pienellä vaivalla saa itselle ja kanssamatkustajille ainakin hyvän mielen.

Kojelaudan pesu kannattaa tehdä imuroinnin jälkeen. Useimmissa tapauksissa kojelauta lähtee puhtaaksi ihan tavallisella yleispesuaineella ilman autotarvikeliikkeiden ihmeponneaineita. Ainakaan mitään kiiltävää käsittelyainetta ei kannata laittaa, koska se lisää kojelaudan heijastuksia tuulilasiin ja vaikeuttaa ajamista kirkkaalla säällä.

Penkkien ja sisämaton puhdistukseen riittää usein pelkkä imurointi, mutta erilaiset nesteet tai ruoantähteet saattavat vaatia penkkien pesun. Pesun oikeaoppisesta suorittamisesta on olemassa kaksi koulukuntaa. Toisten mielestä kunnollinen pesu tapahtuu vain ja ainoastaan ko. osat irrottamalla ja pesemällä sekä kuivaamalla ulkona. Toisen koulukunnan mielestä pesun voi suorittaa paikallaan, mutta vaihtelevia mielipiteitä on käytettävistä pesuaineista.

Oikein likaisiin penkkeihin suositellaan reilua vesipesua kunnollisella pesuaineella, esimerkiksi mäntysuovalla. Toisaalta ainakin uudemmissa autoissa on penkeissä sähkölaitteita jotka eivät todellakaan pidä vedestä. Lisäksi vesipesun kuivattamiseen täytyy varata pitkä aika. Autofixari on mieltynyt tekstiilin pesuun tarkoitettujen vaahtojen käyttöön niiden vähäisen materiaalien kastelun ja hyvän pesutuloksen takia. Kaikissa tapauksissa pesu kannattaa rajata esimerkiksi penkin reunoihin tai pehmusteiden saumoihin eikä keskelle kangasta, koska kastuneeseen kankaaseen jää aina kuivumisjäljet. Erityisesti tummat kankaat ovat herkkiä laikkuuntumaan kastuttuaan.

Auton lasien peseminen sisäpuolelta ei poikkea mitenkään asunnon lasien pesemisestä: lasi pestään yleispesuaineella tai astianpesuaineella, huuhdellaan märällä rätillä ja kuivataan. Usein auton lasit ovat kuitenkin todella paljon likaisemmat ja niitä puhdistetaan vastaavasti huonommin, kuin kodin ikkunalaseja. Jotta pesutulos tyydyttäisi myös aurinkoisella säällä, kannattaa huomioida muutama asia. Ensinnäkin lasi pitää pestä ja kuivata kauttaaltaan. Huolimaton pesu ja huuhtelu jättää lasin laikukkaaksi ja likajäämiä pitkin pintaa. Toinen huomionarvoinen asia on uudempien autojen kookkaat lasit, jotka on vaikea pestä yhdellä kertaa. Pesuaine pääsee helposti kuivumaan lasiin ennen kuin sitä huuhtelee ja kuivaa ja näin osa lasista jää helposti likaiseksi. Hyvin pesty lasi ei heijasta kirkkaassa valossa eikä huurru yhtä pahasti kuin pölyinen ja sormenjälkien tahrima lasi, joten lasin puhtauteen kannattaa aina auton muun pesun yhteydessä hieman panostaa.

Tee-se-itse ohjeita ja tuotevertailuita

Ei kommentteja
Autofixari on pannut merkille, että erilaisia tuotevertailuita ja tee-se-itse ohjeita on ilmestynyt aikaisempaa enemmän medissa. Liekö kyseessä tämän taantuman aiheuttama kysynnän kasvu ja sitä kautta lisääntynyt kirjoittaminen, vai ovatko toimitukset havahtuneet siihen, että pelkkä uusien autojen esittely ei enää myy.

Perinteisesti käytetystä kalustosta on kertonut Tuulilasi -lehti "kymppitonni käytetyllä" sarjassaan. Artikkelit ovat mielenkiintoista lukemista, koska niissä oppii sekä automalli- että autotekniikasta aina jotain uutta. Artikkelisarjassa pyritään myös löytämään ratkaisuja, jotka ovat teknisesti toimivia ja turvallisia, mutta eivät välttämättä hyödynnä aina alkuperäisiä varaosia. Selvää luovuutta siis havaittavissa :-)

Muutama vuosi sitten myös Tekniikan Maailma yllätti kesäautovertailullaan, missä halvat Golf, Volvo ja BWM tutkittiin ja arvosteltiin. Paljon tuunaushenkeä nähneen BMW:n kunto oli jopa vaarallinen, mutta valitettavasti artikkelin jatko-osa taisi jäädä tekemättä - kohokohdaksi mainostettu auton myyntikuntoon laittaneen edellisen omistajan haastattelu jäi ainakin minulta lukematta.

Nyttemmin molemmissa em. lehdissä sekä HS:n autoliitteessä on ilmestynyt taajaan erilaisia tuotevertailuita, enkä tarkoita tässä nyt niitä iän ikuisia rengasvertailuita. Nämä vertailut voivat sisältää vaikka joitain autonhoitotuotteita tai autonsa kunnosta huolehtivan kannalta muita mielenkiintoisia tuotteita. Näistä saa hyvää kuluttajatietoa ja ne ovat varmasti avuksi autovaraosaliikkeessä asioitaessa.

Viimeisimpänä kategoriassa on TM:n julkaisema jarrujen korjausartikkeli: artikkelissa on muuten hyviä neuvoja kuvien kera ja se kannattaa poimia talteen vastaisuuden varalle, mutta valitettavasti siinä unohtunut mainita muutama korjaamista helpottava työkalu: autovaraosaliikkeissä on edullisia takaiskuventiilillä toimivia jarrujen ilmauslaitteita - muuten samanlaisia kuin artikkelissa, mutta niiden kanssa ilmaamisesta selviää leikiten yksinkin. Toinen jarrutöissä helpottava työkalu on takasatulassa usein tarvittava männän kiinnipuristamistyökalu. Tämä oikeasti helpottaa työtä verrattuna männän painamiseen siirtoleukapihdeillä tai kärkipihtien kanssa männän pyörittämiseen. Lisäksi oikealla työkalulla voi vähentää tarpeettomia naarmuja ja muita vaurioita esimerkiksi herkkiin tiivisteihin.

Hienoa, että autolehdet ja autoista kirjoittavat toimittajat ovat havahtuneet myös niiden autoilijoiden tarpeisiin, jotka eivät käytä autoaa välttämättä joka pienessä korjauksessa merkkiliikkeessä.

Autobild vahatesti

Ei kommentteja
Vahatestissä Autobild sai melko yllättävästi lopputulokseksi, ettei hinta takaa laatua. Vertailun halvin voitti ja kallein jäin viimeistä edelliseksi - toki, hinta oli yksi arvostelukriteeri.

Jos vahatestistä haluaa jotain muistaa, niin se on se, että kannattaa suosia tuttuja tunnettuja merkkejä melkein mistä marketista hyvänsä ennemmin kuin jotain huippukallista tuotetta, jota ei ehkä osaa käyttää. Autofixarilla ei ole omaa kokemusta testivoittajasta, S-marketin Car-S vahasta ja aionkin pitäytyä myös jatkossa Turtlen ja Autoglymin tuotteissa niiden keskinkertaisista testituloksista huolimatta. Autofixarin kokemuksen mukaan toistuva vahan kovetus Autoglymin kultaisella Extra Gloss Protection aineella pitää pyörrejäljet poissa ja jopa piilottaa pieniä naarmuja. Lopputuloksen kiilto ei ehkä ole käsittelyn jälkeen paras mahdollinen, mutta pinta on ainakin puhdas ja naarmuton.

Alla vielä Autobildin testitulokset:

Vaha                     Pisteet Hinta
Car-s                    95p     11,90€
Sonax                    83p     21,80€

Mequiars NXT gen         73p     54,51€
Turtle wax original      73p     15,98€
Autoglym pun             71p     43,08€
Carlake sunshine         69p     47,60€
Korrek uuden auton vaha  68p     36,86€
Biltema brilliant        64p     18,00€
Presta                   62p     78,22€
Autosmart                55p     39,64€

Auton vappupesu

Ei kommentteja
Vappu on perinteinen aika ottaa harrasteautot ajoon, mutta se on monelle (ainakin autofixarille) tyypillinen aika kiinnostua jälleen käyttöauton ulkoasusta. Pieni siistiminen onkin siis seuraavien kirjoitteluiden aiheena.

Auton koneellinen peseminen on syrjäyttänyt käsin pesemisen ja se onkin monelle pesupaikan puutteessa ainoa vaihtoehto. Joillain huoltoasemilla on kuitenkin vielä käsinpesupaikka, samoin omakotiasuja saa pestä autonsa, mikäli pesuaineet ovat tähän kelpaavia ja pesupaikan jätevesistä on huolehdittu asianmukaisesti. Yleensä biohajoavat pesuaineet ja öljynerotuskaivo pesupakalla täyttävät em. kriteerit. Kannattaa toki ottaa selvää oman kunnan ohjeista ja säädöksistä.

Käsinpesun voi suorittaa joko perinteisesti kasteluletkulla, ämpärin, pesusienen ja –harjan avulla, tai painepesuria hyödyntäen. Käytännössä molemmissa tavoissa pesu kulkee saman kaavan mukaan; ensin huuhdellaan vedellä irtolika pois auton pinnalta, tämän jälkeen levitetään pesuaine ja pestään auton pinnat sienellä tai harjalla ja lopuksi auto huuhdellaan ja kuivataan.

Oikein likaisen auton pesussa voi käyttää tehopesuainetta tai liuotinta varmistamaan lian irtoaminen. Tämä on hyvä keino myös varmistaa koneellisen pesun lopputulos varsinkin harjattomissa pesuissa, mutta yhtä hyvin harjallisen pesulaitteen ja auton ulottuvuuksissa voi olla kohtia, missä pieni apu ei ole lainkaan pahitteeksi. Liotinpesuaineissa taitaa myynnissä olla tällä hetkellä olla vain yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta tuotteita, joita ei ole varustettu ympäristömerkillä. Huomioithan näiden tuotteiden käytön yhteydessä jätevesien asiallisesta käsittelystä (käyttö vain huoltoaseman pesupaikalla).
Huuhtelun ja liuottimen levittämisen jälkeen suoritetaan varsinainen pintojen pesu autoshampoolla. Ämpäriin sekoitettu pesuaine nostellaan auton pinnalle käsin sienen tai harjan avulla, mutta painepesuri osaa levittää pesuaineen automaattisesti. Pesun jälkeen pinnat huuhdellaan pesuaineesta vedellä ja kuivataan joko säämiskällä tai lastalla. Autofixari suosittelee ehdottomasti säämiskää, mutta tarkoitukseen pyhitetty ja taatusti puhdas lasta käy vallan hyvin.

Kuivaussäämiskäksi kannattaa valita aito nahkasäämiskä sen hyvän kuivaustuloksen ja pitkän käyttöiän takia. Säämiskän hoidossa kannattaa kuitenkin muistaa seuraavat ohjeet: käytön jälkeen säämiskä pestään ja jätetään kuivumaan saippuaisena, näin se ei kovetu samalla tavalla, kuin huuhdeltu säämiskä ja ennen käyttöä säämiskä huuhdellaan ja rutistetaan kuivaksi. Säämiskä kannattaa ottaa vettymään jo pesu-urakan alkuvaiheessa, koska vain kunnolla vettynyt ja kuivaksi puristettu säämiskä on imukykyinen eikä jätä pintaan vesiraitoja.

Auton kausihuolto

1 kommentti
Auton laittaminen kausittain kuntoon tuntuu useimmiten jäävän vain pelkkään renkaidenvaihtoon, vaikka samalla olisi mahdollisuus tehdä paljon muutakin. Nyt, kun on jälleen lähestymässä se aika vuodesta, kun parkkipaikoilla ja pihoilla alkaa kuhina autoilijoiden vaihtessa uutta rengastusta alle, on mahdollista parantaa tapansa.

Kausihuollon tekemisen voi jakaa karkeasti kahteen asiaan sen mukaan paljonko niiden tekeminen vaatii perehtyneisyyttä ja viitseliäisyyttä. Ihan yksikertaisimmat ja kaudesta riippumattomat huoltotoimet ovat:
  • Auton sisätilan imurointi
  • Lasien pesu

Näiden laiminlyöntiin ei ole oikeastaan mitään tekosyytä, muuta kuin laiskuus. Imurointi onnistuu ihan tavallisella koti-imurilla tai huoltoasemien maksullisilla imureilla. Koti-imuri tulee luonnollisesti paaaljon halvemmaksi ja siinä on mukana kaikki tarvittava. Tavallisesti nimittäin imureiden erilaiset suutinpäät jäävät vähälle käytölle, mutta autokäytössä tällekin investoinnille tulee katetta.


Itse imurointi on erittäin suoraviivaista ja vastaa tavallisten kalusteiden imurointia. Suurimmat roskat kannattaa siivota esimerkiksi lattiamattojen mukana ensin ulos, koska imureiden kyvyt voivat loppua kesken raskaan hiekan kanssa. Kojelauta ja muu kovat pinnat on paras imuroida harjapäisellä suuttimella, penkit ja lattia taas pelkällä putkella tai pienellä imuripäällä. Kapeaa suutinta kannattaa tarjota penkkien väliin ja muihin ahtaisiin paikkoihin.


Imuroinnin yhteydessä kannattaa katsastaa myös auton takakontti ja puhdistaa sekä takakontin verhoilu, että viistoperissä ja farmareissa oleva tavaratila verho tai kansanomaisesti hattuhylly.


Mikäli imurointi-inspiraatiolta intoa vielä riittää, voi pintoja pestä ihan tavallisella astianpesuaineella. Ainakin Autofixarin mielestä erilaiset lasin- ja kojelautojen pesuaineet ovat täyttä rahanhukkaa. Jos lasi lähtisi puhtaimmaksi vaahtona suihkutettavilla vaahdoilla, pesisimme astiammekin Fairyn sijaan näillä ihmeaineilla. Tuulilasin pesussa kannattaa kiinnittää huomiota lasin huuhtelemiseen puhtaassa vedessä huuhdellulla rätillä ja erityisesti lasin kuivaamiseen. Ihan tavallisella Hesarilla (vrt. isoäidin ikkunanpesuvinkit ;-) kuivattuun lasiin ei jää pyyhintäjälkiä ja ikävä auringon peilaaminen lasista vähenee.


Kangasverhoilun puhdistamiseen tarkoitetut pesuaineet ovat sen sijaan erittäin asiallisia tuotteita. Melko tuoreessa autolehdessä oli näiden aineiden vertailu ja ainakin Autofixari on ollut tyytyväinen testivoittajan ominaisuuksiin. Pitää minkä lupaa.


Hieman enemmän viitseliäisyyttä vaatii auton ulkopuolen huoltaminen. Jos jätetään auton pesu sikseen, ulkopuolella kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa uusia tuulilasin ja takalasin pyyhkijät sekä paikata pienet kiveniskemät ja naarmut. Pyyhkijöiden vaihto ei ole todellakaan mikään vaikea tehtävä ja siitä selviää muutamassa minuutissa parkkipaikalla. Pyyhkijöitä ei kannata ostaa vertailematta hintoja, yleensä autoliikkeiden hinnat ovat kalleimmat, huoltamoiden ja varaosaliikkeiden hinnat sitten tässä järjestyksessä vähemmän kalliit. Yleensä pyyhkijöistä kannattaa valita joku tunnettu merkki: Bosh, Champion, Valeo jne. ja ne harakri-moniterä-mysteerit kannattaa jättää kauppaan. Useimpiin uudehkoihin autoihin saa nykyään pehmeitä pyyhkijöitä, joissa ei ole metallista runkoa lainkaan. Näitä saa myös automalleihin, joihin pehmeitä pyyhkijöitä ei ole ollut uutena saatavilla, suosittelen!


Yksi tarkan euron kuluttajan vinkki on hankkia pyyhkijöihin pelkät uudet kumit! Näin Autofixarille neuvoi eräs reilu varaosamyyjä automerkin oman marmoritiskin takaa. Pelkät kumit olivat kymmenesosa uusien pyyhkijöiden hinnasta ja vaihtotyökin oli säästöön nähden kohtuullinen. Pyyhkijän päästä irrotetaan muovitutti ja kumia jäykistävä metalliliuska ja itse kumi on helppo irroittaa.


Toinen hyvä vinkki liittyy kumisten lattiamattojen puhdistukseen: mikäli käytettävissä on painepesuri, pesuaineen ja paineen yhdistelmällä saa kuluneenkin lattiamaton lähes uuden veroiseksi. Pelkällä painepesurilla ei itse auton pinta lähde puhtaaksi, muta kumimatto on paljon kiitollisempi puhdistuskohde.

Ovien ja lukkojen hoitaminen kausittain jää usein tekemättä ja seurauksena on sitten jäätyneitä lukkoja ja löystyviä oven saranoita. Pieni öljyn kanssa huitominen puolen vuoden välein pitää paikat liukkaina eikä jumiutumista tapahdu. Muutenkin jäätyneen lukon elvyttäminen lukkosulalla on vain ensiapua, kunnollinen suojaus pitää tehdä aina kuivaan lukkoon, muuten se jäätyy liuottimen haihduttua uudelleen. Eli: lukkoihin laitetaan esimerkiksi ase- tai muuta ohutta öljyä.


Kaikkein eniten viitseliäisyyttä vaatii auton konepelin avaaminen ja konehuoneen puolella tehtävä työ. Mikäli auto on uusi ja auton takuu edellyttää säännöllistä huoltamista merkkiliikkeessä, kausihuolto konepellin alla rajoittuu pelkästään tuulilasinpesunesteen lisäämiseen. Vanhemman ja enemmän tee-se-itse henkeä vaativan auton kausihuoltoon voi lisätä myös öljyn- ja öljynsuodattimenvaihdon sekä tulppien tarkistuksen. Oikein vanha kalusto voi vaatia myös venttiilien välysten tarkistuksen ja säädön huollon yhteydessä.

Renkaiden vaihdon yhteydessä kannattaakin siis tehdä autolle kunnon kausihuolto, niin ajamisen ilo tulee jälleen takaisin!